Miksi kirjoitan tätä?
Tavoitteeni on ollut jo pitkään avata sanainen arkkuni muulle maailmalle. Pohdin paljon erilaisia asioita ja uskon, että joistakin niistä ajatuksista ja kokemuksista saattaa olla hyötyä myös muille. Päätökseni avata tämä blogi on hautunut jo pitkään mutta viimein näen, että nyt se on vihdoin parasta vain laittaa uunista ulos ja katsoa, millainen kakku siitä tulee. Se myös luo itselleni sopivaa positiivista painetta tuottaa tekstiä, kun on oikeasti jokin paikka, missä toivottavasti joku ihminen sitä saattaa oikeasti lukea ja mahdollisesti jollekin siitä saattaa olla jotain hyötyäkin.
Kirjoitin nuorempana paljon. Erityisesti yläasteella ja lukiossa sain suuren palon kirjoittamiseen. Itselläni ei ollut mitään tavoitteita kirjoittamisen kanssa mutta pidin yleisesti kirjoittamisesta ja kirjoitinkin aikanaan elokuva-arvosteluja, esseitä, pohdintoja ja tarinoita joissa yleensä oli jonkinlaista fantasia- ja/tai scifi-pohjaa. Paljon on myös kaikenlaista yleistä elämän pohdintaa mukana. Nämä kirjoitukset ovat vieläkin tallessa ja jonkin verran niistäkin voisi vielä ammentaa, mutta käytännössä kirjoitustasossa ja -opeissa on sen verran kehitettävää, että en ole kehdannut avata noita vanhoja kansioita aikoihin.
Tämä blogi on pitkän ajan jatkumoa ja tällä ensimmäisellä postauksellani koitan avata ehkä eniten itselleni, miksi kirjoitan. Koen, että minulla pitää olla syy kirjoittamiselle, jotta kirjoittaminen on nautinnollista niin itselleni kuin lukijalle ja, että siitä tulee laadukasta. En pysty seisomaan kaikkien sanojen takana ellen itse ymmärrä kaikkia asioita kirjoittamiseni taustalla. Toivottavasti tämä postaus myös avaa joskus myöhemmin blogini löytäneille blogini tarkoitusta ja kertoo minusta vähän enemmän. Sitä kautta kirjoituksistani myös lukijat saavat enemmän irti. Saattaa myös olla, että kirjoitan vain tekopyhää tekstiä, jolla ei ole mitään merkitystä. Sinä, lukija, määrität sen. Kerro, miten onnistuin.
Nörtteys
Nörtteys. Se oli aikanaan kirosana tai ainakin se oli sitä itselle. Olin ja olen edelleen nörtti mutta samalla inhosin sitä, koska eihän nörtille ollut deittimarkkinoilla hirveästi vientiä. Tai tältä se ainakin itsestäni tuntui. Onneksi olen päässyt irti tuosta ajattelumallista.
Olen nörtti, joka oli kiinnostunut vähän kaikesta mutta erityisesti perinteisistä nörttijutuista kuten kaikenlaisesta pelaamisesta. Esimerkiksi Magic the Gathering -korteilla ja erityisesti PC:llä tuli vietettyä monet illat ja viikonloput. Konsolipelaaminen oli liian helppoa ja pidimme sitä kaverieni kanssa liian tylsänä ajanvietteenä. Nykyisessä elämänvaiheessa pöytäkoneella pelaaminen on jäänyt paljon vähemmälle ja pelaaminen on siirtynyt pääasiassa konsolipuolelle ja siihen vaikuttaa erityisesti mukavuudenhalu ja halu viettää aikaa perheen kanssa. Konsoli myös toistaa monta muuta kulutettua mediaa, mihin PC ei kykene. En tosin ole puhdasta PC:tä enää omistanut pitkään aikaan vaan siirryin jo yli vuosikymmen sitten Applen koneisiin.
Minua kiinnosti ja kiinnostaa edelleen myös todella paljon kaikki tiedejutut, kuten avaruus ja teknologia. Toisaalta monia kiinnostuksen kohteita siunautui nörtin tielle erityisesti isonveljen kiinnostuksen kautta, jonka vanavedessä luettiin niin Tähdet ja Avaruus, Mikrobitti-lehdet ja seurattiin televisiosta ensin Star Trek: The Next Generations -sarjaa PTV:ltä ja myöhemmin Babylon 5:sta ja Star Gate -sarjoja. Uskon, että veljeni kiinnostukset ovat vaikuttaneet todella voimakkaasti siihen, mistä itse myöhemmin kiinnostuin. Onhan musiikkimakukin osittain samanlainen, vaikka meillä on yli puolivuosikymmentä ikäeroa.
Ehkä olisin samoista asioista kiinnostunut ilman veljeänikin, mutta koska vaikutteita oli saatavilla kotiovella, niihin oli paljon helpompi tarttua. Se oli varmaa, että olin vähän edellä kavereitani monissa näissä asioissa, koska meille sattui tulemaan oleellisimmat lehdet ja pystyin veljen kautta imemään vaikutteita ihan eri tavalla kuin omasta kaveripiiristäni. Suuret kiitokset tästä veljelleni, sillä ilman häntä en varmasti olisi aikanaan osannut koota omaa tietokonettani tai en olisi välttämättä liittynyt URSA:an. Toisaalta kirjoittaminen ja siitä kiinnostuminen ei liity näihin tapahtumiin mutta varmasti siihenkin on ollut jonkinlaista välillistä vaikutusta.
En myöskään voi olla kiittämättä vanhempiani, jotka uskoivat meihin kumpaankin ja sijoittivat sen verran, että perheessä oli muun muassa niin tietokone kuin Mikrobitti- ja Tähdet ja avaruus-lehdet. Toisaalta sellainen diili myös aikoinaan tehtiin, että mökin porakaivoon säästetyillä rahoilla meille ostettiin uudet tietokoneet ja me taas veljeni kanssa lupasimme kantaa vettä naapurin porakaivosta mukisematta.
Pelaaminen
Enää en pelaa, kuten silloin teininä, mutta edelleen rakastan pelin tuomaa jännitystä ja mahdollisuutta olla ja tehdä, jotain aivan muuta. Rakastan pitkiä ja suureellisia pelejä, joissa rakennetaan jotain suurta ja joka haastaa sinut ajattelemaan täysin uudella tavalla. Esimerkkeinä tästä Civilization, Stellaris tai Terraforming Mars tyyppiset pelit. Muistelen myös suurella sydämellä vanhoja RTS klassikoita tai legendaarisia Sierran ja Lucasartsin point and click -pelejä, kuten Manian Mansion 2: Day Of The Tentacle tai The Dig. Nämäkin on tullut pelattu myöhemmälläkin iällä uudestaan läpi useaan kertaan. Nykyisin tulee pelattua tosin enemmän pleikkaria mutta sieltäkin onneksi nykyään löytyy hyvää pelattavaa, kuten Surviving Mars, Surviving The Aftermath, Fallout-pelit sekä X-Comin uudet versiot.
Koronavuosina kiinnostuin monen muun suomalaisen tavoin lautapelaamisesta. Lautapelit ovat todella hyvä perheen yhteinen harrastus, sillä se kerää perheen yhteen. Lautapelit ovat myös loistava tapa pitää yhteyttä kavereihin ruuhkavuosien keskellä, kun kaikilla tuntuu olevan jotain koko ajan tekeillä. Ne kaverit, jotka myös ovat kiinnostuneet pelaamisesta, motivoituvat hyvin tulemaan silloin tällöin yhteen pelaamaan. Lautapelaaminen onkin noussut yhdeksi aiheeksi, josta haluan myös jakaa omat kokemukseni ja ehdotukseni.
Rahasta
Tieteen ja pelaamisen lisäksi itseäni on aina kiinnostanut raha ja siihen liittyvät mekanismit. Raha mahdollistaa hyvän elämän kunhan sitä on sopivasti elinympäristöön verrattuna. Itsellä on ollut ehkä jotenkin kaksijakoinen asenne rahaa kohtaan. Toisaalta ymmärsin paljon taloudesta ja sen toiminnasta, olin tutustunut korkoa korolle -ilmiöön ja kävin kouluissa kaikki mahdolliset talouskurssit aina talousmatematiikkaa myöten, mutta kuitenkaan en ole aina tehnyt viisaita ratkaisuja talouteni suhteen. Olen myös käynyt syvällä suossa rahan suhteen ja avaankin sitä puolta tarkemmin blogissani. Toivottavasti osaan auttaa muita vastaavien ongelmien kanssa pyöriviä.
Olen aina ollut todella pihi ja pyrin kaikessa aina löytämään mahdollisimman hyvän ratkaisun, mikä ei aina tarkoita sitä, että ostaisin halvinta mahdollista. Tämä on myös vaikuttanut siihen, että en ole tätä blogia aikaisemmin perustanut, koska olen halunnut tutkia, mistä saisin tämän tehtyä halvimmalla. Loppujen lopuksi vuosikuluksi tuli n. 108 €, joten varsin typeräähän tuollaisen summan takia on käyttää aikaa kuukausikaupalla muutaman euron halvempaa palvelua etsiessä, mutta nyt se on vihdoin tehty.
Säästäväisyys on kuitenkin yksi perusluonteenpiirteeni. Tulenkin kertomaan erilaisia säästövinkkejä, mahdollisuuksista tienata rahaa ja kerron myös ajatuksiani sijoittamisesta mutta en jaa sijoitusvinkkejä, koska minulla ei ole siihen valtuuksia ja osaamista. Jokainen saa tehdä omat päätelmänsä ja päätöksensä. Tarjoan vain näkökantaa siihen, mitä itse asioista ajattelin ja miten ne ovat onnistuneet. Haluan myös tarjota konkreettisia laskelmia ja tuloksia, jotta teksti ei jää vain ajatuksen tasolle.
Itselläni on monta tapaa lisätä rahan määrää taloudessani ja haluan jakaa kokemuksiani, miten voi tienata vähän ekstraa, jos vain jaksaa nähdä vähän vaivaa. Lisätienestit yhdistettynä säästäväisyyteen ovat todella hyvä tie tulevaisuuden vaurastumiseen.
Elämästä
Pohdiskelen paljon ja suurin osa siitäkin on täysin hyödytöntä mutta välillä siellä välissä tuntuu olevan jonkinlaista älyllistä ajattelua. Pyrin jakamaan näitäkin ajatuksia kirjoitusteni kautta. Tavoitteeni on tuottaa edes jollekin jotain hyötyä, elämänlaadun parantumista tai kehittymistä jossain. Jos tässä edes yhden ihmisen osalta onnistun, on tekstini saanut aikaiseksi sen, mitä pitikin.
Lopuksi
Lopuksi vielä pieni selitys blogin nimestä. Lempinimeni koulussa oli Masokisti. Tällä oli kaksi merkitystä. Toinen on se, että se on väännös etunimestäni ja toinen on se, että todella usein onnistuin vahingoittamaan itseäni. En mitenkään vakavasti mutta sen verran, että tuli naarmuja, silmä- tai huuli mustaksi tai satuin hankkimaan itselleni asfaltti-ihottuman. Joko olen kömpelö, osuin aina väärään paikkaan väärään aikaan tai sitten näiden yhdistelmän takia minuun aina välillä sattui ja syypää oli ihan omien korvien välissä. Koska tuo nimi kuulosti mielestäni iskevältä, sillä on tarinaa ja taustaa ja, koska kuvittelin itseni joskus DJ Masokistiksi (unelmoin joskus DJ-urasta), päädyin tähän blogin nimeen. Tulen avaamaan joissakin julkaisuissani omia haavojani ja haasteita elämässäni, joten nimi on sitäkin kautta mitä onnistunein. Ehkä jopa vähän itseironinen.